Tatuoinnin kipukartta on jännä ajatusmalli, sillä siihen vaikuttaa niin moni asia. Miten kukakin kipua tuntee, on täysin yksilöllistä, mutta kyllä kipukartta antaa silti hieman suuntaa siitä kuinka paljon kuvan ottaminen sattuu.
Kipukartta ei ole suoraan verrannollinen siihen tehdäänkö kuvaa suoraan luun päälle vai esim. pakaraan. Jokainen nimittäin tuntee kipua eri tavalla. Voit lukea tatuointikivusta enemmän tästä. Tässä yksi aika hyvin suuntaa antava kartta siihen kuinka paljon tatuoiminen oikein sattuu:
Kaikista suurin merkitys kivun määrän ja sen kestämisen suhteen on omalla valmistautumisella. Voit vaikuttaa nimittäin paljon siihen, miltä tatuoiminen tulee tuntumaan. Lue lisää aiheesta tästä. Jos muistaa rasvailla ihoa, juoda vettä, syödä ja nukkua hyvin on tatuoinnin ottaminen huomattavasti mukavampaa.
Univelka, kehossa oleva stressi, kuukautiset, muut kiputilat ja jotkin lääkitykset vaikuttavat paljon siihen kuinka paljon kipua tulet tuntemaan ja siksi kannattaakin keskustella asiasta etukäteen tatuoijan kanssa. Itse tarjoan asiakkaille mahdollisuutta puudutusgeelin käyttöön tarvittaessa.
Kivunlievityksestä
Kun kaikki omissa käsissä olevat seikat on hoidettu asianmukaisesti, voi joissain tapauksissa silti olla järkevää käyttää puudutusgeeliä. Geeli vie kivusta sen terävimmän terän pois ja helpottaa kokonaisuudessaan tatuointiprosessia.
Geeli nimittäin rauhoittaa ihoa, hilliten sen ärtymistä ja vuotavaisuutta. Tällöin väri tulee pysymään kuvassa paremmin ja samaan kohtaan ei luultavasti tarvitse palata uudelleen. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, että iho ei ärry niin paljoa ja tatuoiminen on kivuttomampaa.
Erityisesti erityisherkän ihon, todella kivuliaan paikan valinneen ja tiettyjen lääkkeiden käyttäjien kannattaa puudutusgeelien käyttöä harkita. Emla geeliä saa apteekista tai vastaavasti hakemalla minulta. Ei ole myöskään tatuoijan etu, että asiakkaaseen sattuu kohtuuttoman paljon.
Tatuoinnin ottoa seuraava jomotus ja ihon oireilu on taas jokaisen kuvan ottajalle väistämätöntä. Onhan ihoon laitettu sinne kuulumatonta ainetta, tehden samalla avohaavaa. Jos tämä ei aloittaisi jonkinlaista reaktiota ihossa, olisi se ihme.
Paranemiseen kannattaakin panostaa, sillä kivunlievityksestä huolimatta tatuoiminen ei ole koskaan niin mukavaa, että kuvia viitsisi käydä huvikseen värityttämässä uudelleen. Niin jokainen kuvan ottanut, kuin sen tekijäkin haluaa varmasti, että parantunut kuva tulee näyttämään parhaalta mahdolliselta.